Pääsin vihdoin kansalaisopiston pronssisavikurssille! Kävin jokunen vuosi sitten hopeasavikurssilla, mutta koska hopea värinä ei sovi minulle, jouduin patinoimaan kaikki hopea-askareeni pronssin sävyisiksi, ja hinnankin vuoksi joutui kitsastelemaan saven määrässä. Toisin oli pronssin kanssa: leivoin mukavat 150 g.

 

Hopeasavikurssilla tein jo korsetin, joten nyt harrastin parin mekon verran, parin kettupesueen, leppäaiheiden ja erinäisten lätkien. Pronssivaluvariskin sai silmälasit. Ensimmäisen kuvan tuotokset ovat suoraan uunin ja vesikylvyn jälkeen käsittelemättömiä versioita. Toisia koruja on jo kylvetetty hapoissa, harjattu, mutta uusintaharjaukset, kiillottamiset, lakkaukset ja kuvansiirrot odottavat. Jokunen kivikin täytyisi liimailla.

 

   

 

Pronze clay works

 

In fact there's no clay in the proze clay, but the feeling is just the same. Before baking dried works are fragile but after owen they are pure metal. Facinating material indeed.